Tällä viikolla olen kuluttanut ailaani pääosin lukemalla parin viikon päästä olevan metodiesitelmäni aiheteosta, nimittäin William Fitzgeraldin Slavery and the Roman Literary Imagination -opusta (2000) ja tutustunut samalla ebraryn käyttöön enistä syvällisemmin. Joskus aikaisemminhan olen lukenut sieltä vain satunnaisia tenttikirjoa, mutta aineistoja en ole sillä hakenut. Olin ains kuvitellut, että kaikki ebrary aineistot näkyisivät Volterin haulla, mutta suoraan ebrarysta hakiessa aineiston määrä suorastaan moninkertaistui.
Nyt käytettyäni ehkä noin tunnin iltapäivästäni ebraryn hakutoimintoihin tutustumisen olen kyllä sitä mieltä, että se on ehkä paras graduntekijän apuväline ikinä! (tai ainakin melkein) Ja vaikuttipa tuo vielä helppokäyttöisemmältä kuin minulle tutumpi jstor. Lyhyitten artikkelien sijaan ebraryn arkistoista kun löytyy kokonaisia kirjoja ja useitten valmiitten hakuluokkien ansiosta tietoa tuntuu olevan suorastaan satumaisen helppo hakea. Tämän lisäksi tuntui kuin ebraryn hakutermit olisivat älykkäitä eli ohjelma tarjosi omia varsin järkeviltä kunkin termin kohdalta tuntuvia rajausvaihtoehtoja osittain edellisten hakutermien pohjalta. Ebrary etsi myös hakusanoja koko teoksen tekstistä ja avasi auttomaattisesti teoksesta ensimmäisen sivun, jolla hakusana esiintyy ja kertoi myös missä muissa teoksen luvuissa hakusanaa esiintyy. Voi kun olisin tajunnut ebraryn jo prosemininaarivaiheessa, niin olisin varmaan saanut kandityöhönkin paljon enemmän piilossapysytellyttä aineistoa...
Löysinkin lyhyessä ajassa noin 15 graduni kannalta oleelliselta aineistolta vaikuttavaa lähdeteosta, joista tosin osa on jo asunut lukupaikallani jonkin aikaa, mutta sujahtivat silti kirjanmerkkeihini, jotta niitä voisi lukea muuallakin kuin fyysisesti paikan päällä kirjastossamme. Nopeasta tiedonhausta riemuiten mietinkin, miten paljon nykyajan tekniikka onkaan tutkielmantekoa helpottanut. Toki nettikirjojen maailmassakin pitää pitäää järki päässä ja harkita tarkkaan kunkin hakukoneen tarjoaman relevanssi ja luotettavuus oman aiheen ja alan suhteen.
Vielä kun löytäisi jostain oman komedian ja maatalouskirjallisuuden vilicus -kuvaa vertailevan alalukuni kannalta varsin oleelliseselta tuntuvan Kathleen McCarthyn teoksen Slaves, Masters and the Art of Authority in Plautine Comedy, johon myös esittelemäni Fitzgerald monessa kohdin viittaa termillä McCarthy forthcoming, niin olisin tyytyväinen. Ebrarystä sitä ei löydy ja google books antaa nähdä siitä vain sisältönäytteitä. Pitäneepi siis vielä jatkaa etsiskelyjä, jospa se jostain Suomen maasta löytyisi.
Löysinkin lyhyessä ajassa noin 15 graduni kannalta oleelliselta aineistolta vaikuttavaa lähdeteosta, joista tosin osa on jo asunut lukupaikallani jonkin aikaa, mutta sujahtivat silti kirjanmerkkeihini, jotta niitä voisi lukea muuallakin kuin fyysisesti paikan päällä kirjastossamme. Nopeasta tiedonhausta riemuiten mietinkin, miten paljon nykyajan tekniikka onkaan tutkielmantekoa helpottanut. Toki nettikirjojen maailmassakin pitää pitäää järki päässä ja harkita tarkkaan kunkin hakukoneen tarjoaman relevanssi ja luotettavuus oman aiheen ja alan suhteen.
Vielä kun löytäisi jostain oman komedian ja maatalouskirjallisuuden vilicus -kuvaa vertailevan alalukuni kannalta varsin oleelliseselta tuntuvan Kathleen McCarthyn teoksen Slaves, Masters and the Art of Authority in Plautine Comedy, johon myös esittelemäni Fitzgerald monessa kohdin viittaa termillä McCarthy forthcoming, niin olisin tyytyväinen. Ebrarystä sitä ei löydy ja google books antaa nähdä siitä vain sisältönäytteitä. Pitäneepi siis vielä jatkaa etsiskelyjä, jospa se jostain Suomen maasta löytyisi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti