Niille, jotka eivät minua entisestään tunne, niin tiedoksi saatettakoon näin aluksi seuraavaa. Olen 23-vuotias aloitteleva gradun tekijä Turun yliopistosta pääaineenani latinalainen filologia. Tepastelen Juslenian kolmannen kerroksen käytävillä nyt neljättä, kohta loppumaisillaan olevaa lukuvuotta. Latinan lisäksi olen sivistänyt itseäni lukemalla muinaiskreikkaa, klassillista arkeologiaa sekä kulttuurihistoriaa. Humanististen tieteitten kandidaatiksi valmistuin tasan viikko sitten ja nyt olisi aika tarttua kiinni siihen ajatustasolla päässäni jo kauan siinnelleeseen gradupeikkoon oikein kunnolla ja ravistaa turhat pelot pois ryhtyen hiven aktiivisemmin hommiin.
Graduseminaarissahan olen istunut kohta jo vuoden päivät heti proseminaarityöni palautettuani ja aihekin tuli jo sovittua alkusyksyksystä, mutta kovin paljon mitään konkreettista en ole vielä tutkielmani eteen tehnyt. Seminaarissa esitellyn tutkimussuunnitelmani lisäksi olen lähinnä keskittynyt muiden kouluhommien ohella lähinnä relevantin lähdekirjallisuuden etsiskelyyn ja erilaisten uusien lähestymistapojen pohtimiseen yksin tai yhdessä. Toki olen myös päässyt tekemään mutaman aiheeseen liittyvän harjoitustyön sivuaineitten puolelle soveltaen. Parin viikon päästä minun pitäisi pitää seminaarissa metodiesitelmä eräästä aiheeseeni liittyvästi suhteellisen uudesta kirjasta (josta sitten lisää toivottavasti seuraavissa kirjoituksissa) ja kesän ajattelin epätoivoisen kesätöitten metsästämisen sijaan omistaa täysin gradun teolle seminaarikirjastomme kesäisessä hiljaisuudessa.
Aiheeni valinta oli sinäänsä suhteellisen helppoa, sillä tein samaan aihepiiriin liittyen myös prseminaarityöni vilicuksen auktoriteettiasemasta Columellalla. Siitä oli sitten helppo laajentaa käsittelemään vilicus-kuvausten perinnettä Roomalaisessa kirjallisuudessa laajemminkin. Vilicukset olivat siis roomalaisen maatilan tilanhoitajaorjia, jotka hoitivat tilan hallinnollisia tehtäviä eräänlaisena isännän sijaisena tämän asuessa suurimman osan ajastaan kaupunkitalossaan. Orjatutkimuksen ja roomalaisen maataloustutkimuksen piiriin mennään siis. Vilicukset kiinnostavat minua juuri siksi, että ne ovat identiteetiltään ikään kuin vapaan ja orjan välissä, työnantajina alaisineen, mutta silti isäntiensä auktoriteetin alaisia. Mielenkiintoista on myös se, missä kulkivat isännän ja vilicuksen auktoriteetin ja etuoikeuksien rajat ja missä määrin tämä asema vaikutti instituuttion kuvaamiseen niin maatalousoppaissa kuin muussakin kaunokirjallisuudessa.
Tässä blogissa tullaan toivon mukaan esittelemään hiukan graduuni liityvää prosessia ja suhtautumistani siihen osin siksi, jotta itselleni jäisi siitä jokin muisto ,ja osin siksi, että joku muu gradunsa kamppaileva voisi ehkä saada tätä kautta itselleen kirjallista vertaistukea. Tärkein syy oli ehkä kuitenkin se, etteivät gradupuheet tukkisi tulevaisuudessa ehkä vähemmän opiskeluasioihin keskittyvää varsinaista blogiani.
Graduseminaarissahan olen istunut kohta jo vuoden päivät heti proseminaarityöni palautettuani ja aihekin tuli jo sovittua alkusyksyksystä, mutta kovin paljon mitään konkreettista en ole vielä tutkielmani eteen tehnyt. Seminaarissa esitellyn tutkimussuunnitelmani lisäksi olen lähinnä keskittynyt muiden kouluhommien ohella lähinnä relevantin lähdekirjallisuuden etsiskelyyn ja erilaisten uusien lähestymistapojen pohtimiseen yksin tai yhdessä. Toki olen myös päässyt tekemään mutaman aiheeseen liittyvän harjoitustyön sivuaineitten puolelle soveltaen. Parin viikon päästä minun pitäisi pitää seminaarissa metodiesitelmä eräästä aiheeseeni liittyvästi suhteellisen uudesta kirjasta (josta sitten lisää toivottavasti seuraavissa kirjoituksissa) ja kesän ajattelin epätoivoisen kesätöitten metsästämisen sijaan omistaa täysin gradun teolle seminaarikirjastomme kesäisessä hiljaisuudessa.
Aiheeni valinta oli sinäänsä suhteellisen helppoa, sillä tein samaan aihepiiriin liittyen myös prseminaarityöni vilicuksen auktoriteettiasemasta Columellalla. Siitä oli sitten helppo laajentaa käsittelemään vilicus-kuvausten perinnettä Roomalaisessa kirjallisuudessa laajemminkin. Vilicukset olivat siis roomalaisen maatilan tilanhoitajaorjia, jotka hoitivat tilan hallinnollisia tehtäviä eräänlaisena isännän sijaisena tämän asuessa suurimman osan ajastaan kaupunkitalossaan. Orjatutkimuksen ja roomalaisen maataloustutkimuksen piiriin mennään siis. Vilicukset kiinnostavat minua juuri siksi, että ne ovat identiteetiltään ikään kuin vapaan ja orjan välissä, työnantajina alaisineen, mutta silti isäntiensä auktoriteetin alaisia. Mielenkiintoista on myös se, missä kulkivat isännän ja vilicuksen auktoriteetin ja etuoikeuksien rajat ja missä määrin tämä asema vaikutti instituuttion kuvaamiseen niin maatalousoppaissa kuin muussakin kaunokirjallisuudessa.
Tässä blogissa tullaan toivon mukaan esittelemään hiukan graduuni liityvää prosessia ja suhtautumistani siihen osin siksi, jotta itselleni jäisi siitä jokin muisto ,ja osin siksi, että joku muu gradunsa kamppaileva voisi ehkä saada tätä kautta itselleen kirjallista vertaistukea. Tärkein syy oli ehkä kuitenkin se, etteivät gradupuheet tukkisi tulevaisuudessa ehkä vähemmän opiskeluasioihin keskittyvää varsinaista blogiani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti